';

Kun todisteet jäävät yksilöimättä valituksessa hovioikeuteen

Tavallisin vika kaikessa huonossa asianajossa on se, että jutun faktat hallitsevat kaikkea ajattelua. Ne ovat pääosassa. Tämä johtuu siitä, että faktat ovat usein epäselviä ja ajatus pyrkii kaiken aikaa palaamaan niiden selvittelyyn.

Seurauksena on, että kannekirjelmät ovat yhtä hahmotonta mössöä ja kaooittista sekamelskaa, jonka ainoa oikea otsikko on Tapausten kulku. Surkeaa on, jos tämä toistuu vastauksessa, käräjäoikeuden tuomiossa, valituksessa hovioikeuteen, sinne annettavassa vastauksessa, hovioikeuden tuomiossa ja lopuksi tänne [Korkeimpaan oikeuteen] kirjoitetussa valituslupahakemuksessa. – Pertti Välimäki1

 

Olen asunut Turussa nyt useita vuosia ja nyt kun oma aikani alkaa päättyä tässä kaupungissa, on vähintäänkin sopivaa lausua muutama sana paikallisista tuomareista. Rikosasian käsittelyssä tuomaria ei haitannut, vaikka kesken oikeudenkäynnin syyttäjä kääntyi ympäri ja selosti yleisönä oleville opiskelijoille – ja selkä tuomariin – miksi oli päätynyt kyseiseen syytteeseen ja miksi oli jättänyt jonkun teon syytteen ulkopuolelle. Fuksivuonna hovioikeudenneuvokset komensivat asianosaiset viideksi tunniksi käytävälle neuvottelemaan sovinnosta ja käyttivät saman ajan kysymysten vastaamiseen salissa, kun asianosaisia odoteltiin takaisin. Tuomarit ovat olleet ystävällisiä, lähestyttäviä ja maanläheisiä.

Kävin keväällä harjoittelussa Turun hovioikeudessa. Lyhyet harjoittelut on siitä hyviä, että lyhyessä ajassa tapaa uusia ihmisiä. Päätin yrittää ottaa kaiken hyödyn irti ja tiedustella lyhyesti mitä osastoni jäsenet toivoisivat hovioikeuteen toimitettujen valitusten ja vastausten laatijoiden ottavan huomioon kirjoitelmiaan tehdessään. Nämä vastaukset ovat kyselyn avoimesta osasta, jossa sai esittää mitä tahansa huomioita. Tässä mainitut vastaukset jaoin kolmeen osaan: todisteet, juridinen pohdinta ja tekninen sisältö. Tuomareiden kommentit ovat harmaalla.

 

1) Todisteista

Ylivoimaisesti eniten kommentteja tuli todisteiden huonosta yksilöinnistä. Lain mukaan hovioikeuteen toimitetusta valituksesta ja vastauksesta tulee ilmetä todisteet ja niiden merkitys asian ratkaisemiseksi.2

Todistelun ilmoittamiseen tulisi panostaa enemmän ottaen huomioon se, miltä osin asia on hovioikeudessa tutkittavana eikä vain vedota samaan kuin käräjäoikeudessa.

***

Kohtuuttoman usein valittajan/vastaajan keskittyminen herpaantuu viimeisessä osiossa ”todistelu”, jossa vain viitataan käräjäoikeudessa vedottuun todisteluun kollaamatta mitenkään miltä osin tämä on muuttunut prosessin aikana tai valituksen rajaamisen johdosta riidattomaksi.

***

Todistelun ilmoittamisen osalta: jos nimetään ”sama todistelu kuin käräjäoikeudessa”, tuollaista kirjelmää ei saisi allekirjoittaa ennen kuin on todiste- ja todistajakohtaisesti pysähtynyt miettimään, onko kaikki todistelu hovioikeudessa tarpeen.

Käytännössä todisteiden yksilöimättömyys — niin rikos- kuin riita-asioissa — näkyi mielestäni toistuvasti oikeudenkäynnin alussa. Useasti puheenjohtaja joutui kysymään avustajilta ja syyttäjiltä yksittäisten todisteiden tarpeellisuudesta. Pienen tuuminnan jälkeen yllättävän usein vastauksena kuuli ettei todiste ollut enää tarpeellinen.

 

2) Juridinen pohdinta

Oikeudellisen arvioinnin osalta muutama huomautti, ettei juridinen argumentaatio välttämättä elä prosessin mukana:

Valitusvaiheessa valittajalla on käytössään käräjäoikeuden tuomio. Liian usein valittaja ohittaa tämän keskeisen seikan ja toistaa uudelleen käräjäoikeudessa hylätyt väitteensä uskaltautumatta keskusteluun tuomiossa lausutun kanssa.

***

Sellaisen tekstin täysimääräinen mekaaninen toistaminen, joka on jo haastehakemuksessa ja käräjäoikeuden tuomiossa, ei enää valituskirjelmässä välttämättä innosta lukijaa. Pikemminkin ehkä kannattaisi ennen valituskirjelmän kirjoittamista pysähtyä joksikin aikaa miettimään oman kannan jääräämisen sijaan siihen, miksi riippumaton tuomari [viitataan käräjäoikeuden tuomariin] on päätynyt näkemään asian ainakin eräiltä osin toisin. Tuon pohdinnan jälkeen muutoksenhakuargumentaatiota pystyy ehkä esittämään vahvemmin niiden seikkojen osalta – tai joltain osin päätyä siihen, ettei hae kaikkeen muutosta.

3) Tekninen sisältö

Lopuksi vielä erilaisia huomioita liittyen hyvään kirjoittamiseen ja tarkkuuteen. Ne eivät ainoastaan tee tuomarin työstä helpompaa, vaan auttavat tuomaan oman asian selkeämmin esille sellaiselle henkilölle, joka ei tapausta vielä tunne.

Vaatimuksia on ripoteltu pitkin valituskirjelmää. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että valitusvaatimukset koottaisiin kaikki yhteen.

***

Riitaiset ja riidattomat seikat tulisi vastauksessa/valituksessa mielestäni tuoda esille.

***

Valituksessa olisi hyvä käyttää väliotsikoita. Jos valitus on jotenkin väliotsikoitu tai muuten jaoteltu, olisi hyvä, jos vastauksessa noudatettaisiin samaa tekniikkaa.

***

Henkilötodistelusta laajamittainen sen selostaminen, mitä voi jo käräjäoikeuden perusteluihin henkilötodistelusta kirjattuna, ei usein ole tarkoituksenmukaista. Sitä vastoin, jos vedotaan sellaiseen käräjäoikeudessa kuultuun todisteluun, joka on ristiriidassa käräjäoikeuden kirjaaman todistelun kanssa, siitä olisi hyvä saada jotain konkreettistakin jo kirjelmään näkyviin.

***

Harvoin, mutta aina yhtä ärsyttävästi, valituksessa saatetaan viitata esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisuun tietyn tulkinnan tueksi. Kun tämän tapauksen sitten etsii esiin, eivät sen keskeiset faktat sovi lainkaan valituksenalaiseen juttuun.

Emmi E. Lehtinen

Miss Emmi E. Lehtinen is a thesis writer at the University of Turku.