';

Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnin päätteeksi tuomioistuimen ammattituomari antaa asiassa ratkaisun. Ratkaisu riita-asiaan tulee lopulliseksi, jos osapuolet eivät siitä valita ylempään tuomioistuimeen tai jos ylempi tuomioistuin ei ota asiaa käsiteltäväksi. Oikeudenkäynti on pääsääntöisesti julkista, mikä tarkoittaa käytännössä, että asian ratkaisua voi olla seuraamassa yleisöä. Tuomioistuin käsittelyn aikana yritysten välinen riita-asia voidaan yleensä vielä sopia. Tuomareita sitoo ns. ratkaisupakko, minkä johdosta heidän on pakko antaa asiassa ratkaisu elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen ennen käsittelyn alkua.

Oikeudenkäynti on varmin tapa ratkaista juridinen riita-asia: tuomari tulee antamaan asiassa lopullisen päätöksen, jota on noudatettava. Oikeudenkäynti eroaa välimiesmenettelystä siinä, että oikeudenkäynti on yleensä julkinen ja asiassa päätöksentekijä on yleisen tuomioistuimen ammattituomari, kun taas välimiesmenettelyssä välimiehen valintaan voi yleensä vaikuttaa ja menettely on salassapidettävä. Toisin kuin neuvottelussa ja sovintomenettelyssä, päätösvalta on siirretty kokonaan asianosaisilta puolueettomalle tuomarille.

Tässä pätkässä voi hiukan kurkistaa tuomioistuimeen ja kuulla tuomarien työstä:

HUOM! Oikeudenkäynnistä on kirjoitettu paljon ja tästä on tarkoituksena esitellä keinoa siltä osin kuin se on vertailun kannalta muihin keinoihin verrattuna järkevää.

 

1. Tuomioistuimet (liikejuriikka)

Lakia soveltaa Suomessa riippumattomat tuomioistuimet. Seuraavassa on hyvin yleispiirteinen esitys erilaisten liikejuridisten asioiden käsittelyn etenemisestä eri tuomioistuimissa. Pitkälle etenevissä jutuissa kestää yleensä vuosia ennen kuin asia on loppuunkäsitelty.

Yleiset riidat
Yleisissä riita-asioissa alimpana oikeutena on käräjäoikeus, jonka tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Viimeisenä asteena toimii korkein oikeus. Käytännössä käräjäoikeuden päätös jää viimeiseksi päätöksessä asiassa ellei jatkokäsittelylupaa hovioikeuteen myönnetä.1 Käytännössä oman tapauksen saaminen hovioikeuteen edellyttää sitä, että vähintään yksi kolmesta hovioikeuden tuomarista katsoo, että on peruste tutkia asia.2 Tapauksen päätyminen vuosien käsittelyn jälkeen korkeimpaan oikeuteen on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä.3 Joskus voi olla strategisesti järkevää valittaa suoraan käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen, mutta silloin myös vastapuolen täytyy siihen suostua.4

Markkinaoikeudelliset asiat
Liikejuridiikan kannalta merkityksellinen erityistuomioistuin on markkinaoikeus, joka käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, markkinaoikeudellisia sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. Asian laadusta riippuen, markkinaoikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen.

Hallinto-asiat
Hallintoasioille on tyypillistä viranomaiskeskeisyys, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että valtio, kunnat tai muut julkiset laitokset ovat tärkeä osapuoli asiassa. Yleisimmät yrityksiin liittyvät hallintoasiat ovat viranomaisen tekemät hallintopäätökset sekä hallinto-riidat. Pääsääntöisesti hallintoasiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta hallintoasioissa asian valitusväylät kannattaa aina tarkistaa.

 

2. Edut ja haitat

Tuomio on aina riidan loppu
Kun tuomioistuimen tuomiosta on tullut lainvoimainen5, asia on sillä käsitelty. Tuomioistuimesta saa aina viime kädessä lopullisen ratkaisun siihen, kuinka riita tulisi ratkaista. Tuomareilla on ratkaisupakko, joka tarkoittaa, että heidän on annettava ratkaisu asiaan, joka on Suomen lainmukainen.

Pitkät käsittelyajat venyttävät ratkaisun saamista
Poikkeuksetta asioiden käsittely kestää tuomioistuimissa ja asian käsittelyn kestoa on todella vaikea etukäteen arvioida.

Voitettu tapaus ei auta, jos toisella osapuolella ei ole rahaa maksaa
Se, mitä ei aina oteta huomioon valitessa riidanratkaisukeinoksi oikeudenkäynti, on vastapuolen taloudellinen tilanne. Oikeudenkäynti ja siihen valmistautuminen vaatii useita työtunteja ammattilaisilta, joiden tuntiveloitus liikkuu sadoissa euroissa. Oikeudenkäyntikulut tulevat yleensä häviäjän maksettavaksi, joten tällaisissa tapauksissa häviäjä maksaa sekä lakimiesten palkkiot että tuomioistuimen määräämän korvauksen hävitystä jutusta.

Mikäli toisella osapuolella ei ole varaa maksaa, voittava osapuoli voi hakea saataviaan ulosotossa tai pahimmillaan hakea hävinneen konkurssiin. Yleensä voittanut osapuoli karsastaa konkurssiin hakemista, koska konkurssissa saatavat varat ovat todennäköisesti pienemmät kuin jos voitettua summaa peritään muilla keinoilla ja neuvottelemalla maksusuunnitelmasta. Jos toisella osapuolella ei ole varaa maksaa, niin voitettujen rahojen saamisessa voi kestää tai niitä ei saada ollenkaan.

 

3. Siviiliasian ajaminen

Korkeimman oikeuden eläkkeelle jäänyt jäsen Pertti Välimäki on kirjoittanut kattavan esityksen siitä kuinka siviiliasiaa tulisi ajaa tuomioistuimessa. Kirjoitus on hyvin yksityiskohtainen ja kattaa jutun menestyksekkään ajamisen kaikissa oikeusasteissa.

Jutun ajamisen epäonnistumisen syy paikantuu vain harvoin kompurointiin viimeisessä instanssissa. Tavallisimmin kyse on siitä, että asianajaja on kompastunut jo aivan tiensä alussa ennen jutun vireillepanemista tai alemmissa instansseissa. – Välimäki

Menestyksekkään ajamisen osalta Välimäki tuo esille kaksi keskeistä seikkaa:

Jutun juridiikka

Tärkein kysymys eli mistä jutussa on oikeudellisesti kysymys: ”Erityisesti siviilijutussa asia pitää osata loksauttaa systemaattisesti oikeaan juridiseen koloonsa.”

Taitoa sanoa se

  1. Mieti kenelle kirjoitat – ”Uusille lukijoille on tarjottava levollinen lyhyt johdanto, mistä on kyse ja miten tähän on tultu.”
  2. Herätä luottamusta – ”Sen mitä kirjoitat tosiasioista, tulee pitää tarkasti paikkansa.”
  3. Osaa juttusi
  4. Kirjoita lyhyesti
  5. Kirjoita täsmällisesti hyvää äidinkieltäsi

Jutun juridiikkaa koskeva osio on hyvin yksityiskohtainen ja merkityksellisimpiä ongelmakohtia käydään läpi esimerkkien kautta. Erityisesti väittämistaakka paloitellaan pienempiin osiin, mutta osansa saavat myös mm. todistustaakka, argumentointi sekä juridisen perustuksen rakentaminen jo alioikeusvaiheessa.

KKO. Tämän lisäksi Välimäki on kirjoittanut esityksen valituslupajärjestelmästä ja -hakemuksen sisällöstä.

HO. Olen koonnut hovioikeudenneuvosten kommentteja, mm. todisteiden ilmoittamisesta, tähän artikkeliin.

4. Viimeisimmät artikkelit: Oikeudenkäynti