Välimiesmenettelyssä riita-asian ratkaisee välimiesoikeus, jonka antama ratkaisu on yleensä lopullinen. Välimiesmenettely edellyttää, että osapuolet ovat sopineet riidanratkaisukeinoksi välimiesmenettelyn ennen riidan alkua (yleensä sopimuksessa riidanratkaisulauseke) tai jo riidan synnyttyä. Välimiesmenettelystä sopiminen tarkoittaa, että asia on ratkaistava välimiesmenettelyssä ellei osapuolet muuta sovi – mikä on epätodennäköistä, jos riita on jo syntynyt. Tällöin tuomioistuin ei voi ratkaista asiaa (ellei toinen osapuoli ole kuluttaja).1
Välimiesmenettely
Välimiesmenettely eroaa neuvottelusta ja sovintomenettelysä siinä, ettei asian ratkaisu ole enää osapuolten käsissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei välimies voi määrätä ratkaisussa sellaisista seikoista, joita asianosaiset voisivat tarjota neuvottelussa / sovittelussa. Toisin sanoen välimiesmenettelyssä kompromissi ei ole mahdollista ja asiassa on yleensä voittaja ja häviäjä, toisin kuin neuvottelussa tai sovittelussa, jossa molempia hyödyttävä ns. win-win -lopputulos on todennäköinen.
Jos englanti on hallussa, niin Gary Born selittää välimiesmenettelyn (arbitration) tiiviisti tässä pätkässä:
1. Yleistä
Sisällys
Välimiesmenettely muistuttaa paljon enemmän oikeudenkäyntiä kuin muita riidanratkaisukeinoja: kolmas osapuoli (tuomari, välimies) antaa asiassa lopullisen ratkaisun. Välimiesmenettely eroaa kuitenkin oikeudenkäynnistä esimerkiksi seuraavalla tavalla: välimiesmenettely on salaista kun oikeudenkäynti on julkista. Lisäksi osapuolet voivat vaikuttaa välimiehen/-miesten valintaan2 kun taas tuomioistuimessa asian ratkaisevan tuomarin valintaan ei voi vaikuttaa. Käsittely välimiesmenettelyssä on lisäksi joustavampaa kuin tuomioistuimessa.
Välimiesmenettelyn aikana asianosaiset saavat esittää omat vaatimuksensa ja perusteensa välimiehelle, joka esitetyn perusteella tekee ratkaisun asiassa. Menettely on luottamuksellista, joten siitä ei anneta ulkopuolisille tietoa. Menettelyn kesto on yleensä vähintään muutaman kuukauden.
Myös välimiesmenettelyn aikana osapuolet voivat edelleen sopia riitansa. Yleensä välimiesmenettelyyn kuitenkin hakeudutaan, kun neuvottelut osapuolten välillä eivät tuo asiaan ratkaisua ja halutaan lopullinen ratkaisu asiaan.
2. Menettelyn edut ja haitat
a. Hyvät puolet
Asiantuntevaa
Osapuolten mahdollisuus vaikuttaa välimiehen /-miesten valintaan mahdollistaa asiantuntevan riidanratkaisijan. Välimiesmenettely yleensä valitaan kun koetaan, että tuomioistuimesta ei löytyisi juuri tiettyyn juridiseen ongelmaan tai oikeudenalaan tarvittavaa asiantuntijuutta.
Menettely on nopeaa ja joustavaa
Ne, jotka väittävät välimiesmenettelyä nopeaksi ja joustavaksi, vertaavat sitä tietenkin oikeudenkäyntiin ja eivät ole väärässä. Vaikka kestoltaan välimiesmenettely on kuukausia, se on nopeampaa kuin samanlaisen haastavan yritysjuridiikkaan liittyvän asian käsittely tuomioistuimessa. Menettely on myös joustavampaa ja asianosaiset voivat sopia mm. menettelyyn käytettävästä kielestä, paikasta ja sovellettavasta laista.
Käsittely ei ole julkinen
Kun käsittely ei ole julkinen, se suojelee yleensä yritysten liikesalaisuuksia, mainetta tai jotain muuta. Esimerkiksi johtajasopimuksissa käytetty välityslauseke saattaa suojella yksityishenkilöä (johtajaa): ilmi tullut riita saattaisi vaikeuttaa henkilön työllistymisen varsin pienillä (johtaja-)työmarkkinoilla.
Välitystuomio on lopullinen
Välitystuomiosta ei voi pääsääntöisesti valittaa. Osapuolet sitoutuvat siihen, että kun päätös tulee, sitä noudatetaan. Moitekanteet ovat jonkin verran lisääntyneet – kun hävinnyt osapuoli on ollut tyytymätön lopputulokseen – mutta Suomessa ne harvoin menestyvät ellei menettelyssä ole jotain todella painavaa virhettä tapahtunut.
Välitystuomion täytäntöönpano on helppoa ja nopea
Enemmän täytäntöönpanosta tämän sivun viimeisessä kappaleessa.
b. Huonot puolet
Välimiesmenettely on suhteellisen kallista
Välimiesmenettelyn hinta koostuu mm. välimiehen/-miesten palkkiosta, osapuolten lakimiesten palkkioista ja mahdollisesta hallinnointimaksusta, jonka instituutio perii, jos käytetään tietyn instituution sääntöjä.
Menettelyn kesto voi silti olla useita kuukausia
Vaikka välimiesmenettely on nopeampaa kuin oikeudenkäynti, se ei silti ratkaise ongelmaa nopeasti – pelkästään välimiesten nimeämiseen voi mennä kuukausia. Lisäksi kasvavassa määrin välitystuomion moitekanteet myöhemmin tuomioistuimessa ovat hidastaneet ratkaisukeinon tehoa.
Menetetty yhteistyö
Välimiesmenettely voi rapauttaa tulevaisuuden yhteistyön osapuolten välillä samalla tavalla kuin oikeudenkäynti. Siinä missä neuvottelu ja sovittelu päätyvät win-win -lopputulokseen (jos ratkaisuun päästää), välimiesmenettely tulehduttaa välejä entisestään, kun joku voittaa ja toinen häviää.
3. Menettelyn vaiheet
ENNEN: Pikaturvaamismenettely
Ennen varsinaisen käsittelyn alkua osapuolet voivat hakea turvaamistoimea joko tuomioistuimesta tai pikavälimieheltä pikaturvaamismenettelyssä.3 Listaus säännöistä, joissa on pikaturvaamismenettely, löytyy tämän artikkelin alkuvaiheilta. Kaikki kirjoitukseni aiheesta.
Välimiesmenettely
a. Hakemus menettelyn aloittamiseksi
b. Välimiesoikeus asetetaan
c. Kirjallinen vaihe
d. Suullinen kuuleminen
e. Päätös tai sovinnon vahvistaminen
JÄLKEEN: Tuomion täytäntöönpano tuomioistuimessa
Tästä lisää kappaleessa 5.
4. Säännöt ja riidanratkaisulauseke
Sovellettavilla menettelysäännöillä (institutionaalinen välimiesmenettely) tarkoitetaan pelkkää menettelyä koskevia sääntöjä. Sopimuskumppanit yleensä sopivat sopimuksen riidanratkaisulausekkeessa seuraavaa:
a. sovellettavasta laista (esim. Suomen laki),
b. paikasta (esim. Helsinki),
c. välimiesten määrästä (yleensä 1 tai 3) ja valinnasta,
d. kielestä ja
e. sovellettavista menettelysäännöistä.
Syitä miksi riita kannattaa ratkaista Suomessa löytyy täältä. Mikäli sopimuksen osapuolet ovat puutteellisesti laatineet riidanratkaisulausekkeen, niin välimiesmenettelystä annettu laki auttaa tulkinnassa, kun on valittu soveltuvaksi lainsäädännöksi Suomen laki.
Joskus voidaan sopia ns. ad hoc -menettelystä, jolloin osapuolet sopivat säännöistään ja instituutiot voivat avustaa välimiesten nimeämisessä, mutta instituution säännöt eivät menettelyyn tällöin päde.
a. Suomessa
Mikäli sopimuksessa on määrätty säännöistä, näitä sääntöjä tulee noudattaa ja välimiesmenettely alkaa sääntöjen mukaisella tavalla. Suomessa on useammat säännöt, mutta tähän olen ottanut vain kaksi:
– Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan säännöt
– Turun kauppakamarin välityslautakunnan säännöt
– Urheilun oikeusturvalautakunta voi avustaa urheiluun liittyvien riitojen ratkaisussa.
Erityisesti Keskuskauppakamarin säännöt soveltuvat sellaisiin sopimuksiin, jotka ovat kansainvälisiä. Turun sääntöjen aloitusmaksu ovat huomattavasti halvempi kuin Keskuskauppakamarin, mutta säännöt ovat suppeat, joten ne sopivat paremmin kotimaiseen käyttöön kuin kansainväliseen.
b. Ulkomailla
Välimiesmenettelysääntöjä on Suomen ulkopuolella useita satoja, esimerkiksi pelkästään Afrikassa sääntöjä on n. 70-90.
Ad hoc -menettelyssä on yhdet erityiset säännöt, jotka on kehitetty nimenomaan kansainvälisen kaupan riidanratkaisuun kansainvälisenä yhteistyönä:
Erikoistuvista kansainväliset yhteisöt ja säännöt:
– Pysyvä välitystuomioistuin (PCA) Haagissa ratkoo valtioiden välisiä riitoja.
– The P.R.I.M.E. Finance Arbitration Rules on tarkoitettu finanssialalle.
– Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS ratkoo ammattiurheiluun liittyviä riitoja Lausannessa (Sveitsissä) ja paikan päällä mm. olympialaisissa. Säännöt ovat täällä.
Seuraavassa on muutamat yleisimmistä kansainvälisistä säännöistä, jotka saattavat koskettaa niitä suomalaisia yrityksiä, joiden liiketoiminta suuntaa Suomen ulkopuolella.
Kansainvälisen välimiesmenettelyn yleisimmät säännöt
Australia
Australian Centre for International Commercial Arbitration > ICICA Arbitration Rules
Egypti
Cairo Regional Centre for International Commercial Arbitration > CRCICA Arbitration Rules
Hong Kong
Hong Kong International Arbitration Centre > HKIAC Administered Arbitration Rules
Intia
Indian Council of Arbitration > Rules of International Commercial Arbitration
Japani
Japanese Commercial Arbitration Association > CAA Rules & Regulations
Kiina
China International Economic and Trade Arbitration Commission > Arbitration Rules
Malesia
Kuala Lumpur Regional Centre for Arbitration > KLRCA Arbitration Rules
Singapore
Singapore International Arbitration Centre > The SIAC Rules
Brasilia
Arbitration Center of the Brazil-Canada Chamber of Commerce
Chamber of Mediation, Conciliation and Arbitration of São Paulo
Kanada
Canadian Arbitration Association > CAA Rules
Meksiko
El Instituto Mexicano del Arbitraje > Arbitration Rules
Yhdysvallat
International Centre for Dispute Resolution (AAA) > International Dispute Resolution Procedures (Including Mediation and Arbitration Rules)
International Institute for Conflict Prevention & Resolution > Administered Arbitration Rules
Alankomaat
The Netherlands Arbitration Institute > NAI Arbitration Rules
Belgia
Belgian Centre for Arbitration and Mediation > CEPANI Arbitration Rules
Itävalta
Vienna International Arbitral Centre > Vienna Rules
Ranska
Court of Arbitration of the International Chamber of Commerce > ICC Rules of Arbitration
Ruotsi
Arbitration Institute of the Stockholm Chamber of Commerce > Arbitration Rules
Saksa
German Institution of Arbitration > DIS-Rules
Suomi
The Arbitration Institute of the Finland Chamber of Commerce > Arbitration Rules
Sveitsi
Swiss Chambers’ Arbitration Institution > Swiss Rules of International Arbitration
Yhdistynyt kuningaskunta
The London Court of Arbitration > LCIA Arbitration Rules
5. Kysymyksiä välitystuomion täytäntööpanosta Suomessa
Välitystuomiota ei tarvitse Suomessa erikseen hakea täytäntöönpantavaksi. Ei myöskään ulkomaalaista välitystuomiota.4
Välimiesmenettelyyn sovelletaan Suomessa lakia välimiesmenettelystä.
– Laki pohjautuu UNCITRAL-mallilakiin, mutta on uudempi.
– Ulkomaiseen välimiesmenettelyyn sovelletaan pykäliä 51-55.
Ulkomaiset välitystuomiot tunnistetaan automaattisesti.5Välitystuomion täytäntöönpano on Suomessa yksinkertaista, hakemukseen liittyvät kustannukset ovat alhaiset, eikä aina tarvitse toimittaa käännöksiä suomeksi tai ruotsiksi, vaan tuomioistuimelle voi käydä, että tuomio toimitetaan englanniksi tai muulla kielellä.
Suomi liittyi New Yorkin yleissopimukseen (ilman varauksia) maaliskuussa 1962. Menestyksekäs sopimus varmistaa välitystuomion täytäntöönpanon suurimmassa osassa maailman maista. Välimiesmenettelylaki on käyttäjäystävällisempi menettelyn ja täytäntöönpanon osalta kuin yleissopimus. Poikkeuksellisesti Suomi on sisällyttänyt New Yorkin sopimuksen osia välimiesmenettelylakiin ja tästä johtuen laissa ei mainita New Yorkin sopimusta. Hyviä puolia laissa on mm.:
– ulkomaalaisten välitystuomioiden automaatinen tunnistaminen
– vaatimukset välityssopimuksen sisällölle ovat pienemmät kuin yleissopimuksessa
Menettelystä
Argumenteista
Täytäntöönpano
Tulkinnoista:
Suomessa on n. 280 välimiesmenettelyyn liittyvää tulkintaa pelkästään korkeimmasta oikeudesta ja hovioikeuksista. Niiden listaaminen tässä olisi mahdottomuus, mutta päätöksiä on hyvin laajalta skaalalta.